Yli 30 vuotta esteettömyyttä – Väinö Korpinen Oy:n tarina

Asiakkaiden toiveista ja tarpeista lähtevä liiketoiminnan kehittäminen on ollut Korpisella lähtökohtana jo vuosikymmenten ajan. Korpinen toimii vahvana vaikuttajana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä esteettömyyden kehittäjänä. 

1935– : Paperikaupasta esteettömiin kylpyhuoneisiin

Väinö Korpinen Oy:n tarina alkoi vuonna 1935, jolloin nimensä yritykselle antanut Väinö Korpinen perusti toimistotarvikekaupan Lönnrotinkadulle Helsingin keskustaan. Yritys on ollut muuntautumiskykyinen jo sen perustamisesta lähtien ja ensimmäinen käännekohta liiketoiminnassa tapahtui 1950-luvulla. Asiakkaan ilmaiseman tarpeen pohjalta löydettiin Helsingin telakan työntekijöiden pesutiloihin kaivatut hygieeniset saippua-annostelijat. Korpinen jopa valmisti sahanpurusta, saippuasta ja hiekasta jauhamalla hyvin likaisten käsien puhdistusainetta teollisuudelle Puts-väck-brändin nimellä.

Vuonna 1991 alkoi siirtymä kohti nykyistä liiketoimintaa, kun ensimmäiset esteettömien kylpyhuoneiden tukikaiteet suunniteltiin. Alusta alkaen panostaminen tuotteiden laatuun, erinomaiseen kuormituskestävyyteen ja designiin ovat olleet Korpisen prioriteetteina.

Korpisen logojen evoluutio tähän päivään mennessä. 

1994-1997: Arkkitehtien oivallukset lähtölaukauksena toiminnallisen kylpyhuoneen suunnitteluun

1990-luvun puolivälissä kylpyhuonesuunnittelussa tapahtui käänne käyttäjälähtöisyyden suuntaan.

Gaius-säätiön ylläpitämässä Puotilan vanhainkodissa (nyk. Puotilan palvelutalo) Itä-Helsingissä oli käynnistynyt peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu. Siihen valittujen arkkitehtien Liisa ja Markku Sieväsen tavoitteena oli muun muassa löytää keinoja edistää ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten asukkaiden edellytyksiä elää ryhmäkodissa itsenäistä ja ihmisarvon mukaista elämää.

Toisaalla Vanhustyön keskusliitossa projektipäällikkönä työskennellyt arkkitehti Kirsti Pesola kiersi ympäri Suomea keräämässä aineistoa palveluasumisen tasosta. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman projektin tavoitteena oli kehittää suunnitteluohjeet fyysisesti huonokuntoisten vanhusten ryhmäkodeille. ”Tällä tiedonkeruukierroksella oli silmiinpistävää wc-kylpyhuonetilojen suunnittelemattomuus”, muistelee Pesola.

Esteettömien wc-tilojen osalta on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ollut jo1970-luvun lopulta ohje, joka koski yleisön käyttöön tarkoitettuja wc-tiloja. ”Kun muita wc:n suunnitteluohjeita ei ollut, niin hyvin usein nuo vanhusten wc-tilat tehtiin saman ohjeen mukaan, vaikka julkinen yleisö-wc ja koti-wc ovat kaksi aivan eri asiaa” painottaa Pesola. ”Toki rakentamismääräyksissä on aina ollut mahdollisuus myös ns. toispuoleiseen wc-tilaan, mutta ensisijaisena vaihtoehtona oli kauan yksi tilava wc.”

Gaius-säätiön Puotila-hanke valittiin yhtenä kohteena mukaan Pesolan ryhmäkotiprojektin toiseen vaiheeseen, jolloin Sievästen ja Pesolan tiet kohtasivat. Osapuolilla oli yhtenevät tavoitteet kehittää toimiva, omatoimisuutta tukeva ja ergonomisen avustamisen mahdollistava kylpyhuoneratkaisu, jossa ei olisi turhia neliöitä. Syntyi päätös luoda edistyksellisiä kylpyhuoneita, joita varten tulisi suunnitella markkinoilta puuttuneet tuotteet.

1997–1999 Korpinen tulee mukaan kehitystyöhön 

Kaikilla Puotila-hankkeen osapuolilla oli halu kehittää Puotilan tulevista 160 kylpyhuoneesta käyttäjien kannalta todella toimivia. Niiden teknisenä perustana olivat Korpisen tukikaiteet ja arkkitehtien yhdessä ideoima ja Liisa Sieväsen suunnittelema kiinteällä etukaiteella varustettu kapeneva allas. 

Altaan yhteyteen suunniteltiin myös kaiteellinen tarvikekaappi sisällä olevin pistorasioin. Toispuoleinen kalusteiden sijoittelu ja altaan muotoilu mahdollistavat apuvälineiden tehokkaamman käytön, mikä vaikuttaa sekä omatoimisuuteen että avustamisen helpottumiseen.

Puotilan vanhainkodin yhteen asukashuoneeseen rakennettiin puinen mallikylpyhuone, jossa suunnitelmaa hiottiin tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja hoitohenkilökunnan kanssa. Kylpyhuonetta kävi kokeilemassa ja kommentoimassa useat eri alojen asiantuntijat.

Väinö Korpinen Oy kutsuttiin tutustumaan mallikylpyhuoneeseen ja sen myötä mukaan aktiiviseen kehitystyöhön. Konseptia kehitettiin yhä pitemmälle yhdessä Korpisen kanssa, ja uudet Gaius-altaat ja -kaapit saatiin valmiiksi tuotteiksi ja wc-kylpyhuoneprojekti kunnialliseen päätökseen vuonna 1999.

”Jo lokakuussa 1998 tajuttiin, että Gaius-konsepti on niin hyvä, että se sopii muihinkin kohteisiin”, kertoo Liisa Sievänen.

Osallistumisellaan aktiiviseen kehitystyöhön Korpinen ansaitsi oikeuden markkinoida Puotilaan kehitettyä kylpyhuonekonseptia. Gaius-säätiön nimeen perustuva Gaius-kylpyhuonekonsepti oli syntynyt.

2000–2005: ”Puotilan mallista” tulee suositeltu kylpyhuoneratkaisu hoivakohteisiin ja Korpisen vienti alkaa

Vuosina 1999–2005 Sievästen ja Pesolan kehittämän ja Korpisen valmistaman hoivakotien kylpyhuonekonseptin mukaisia tiloja rakennettiin Suomessa poikkeusluvan turvin. Vuoden 2005 rakentamismääräyksiin oli jo päästy vaikuttamaan, jolloin Gaius-kylpyhuoneesta tuli suositeltu kylpyhuoneratkaisu hoivakohteisiin.

Jo vuonna 2000 alkoi Gaius-tuotteiden vienti ensin Japaniin ja vuotta myöhemmin Norjaan. Korpisen vientipäällikkö kiersi yhdessä Kirsti Pesolan kanssa kertomassa norjalaisille arkkitehdeille käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja Gaius-konseptin kehittämisestä.

Vuonna 2004 Suomen Ergonomiayhdistys myönsi Korpiselle ergonomiapalkinnon merkittävästä esteettömien pesuhuoneratkaisujen ja kalusteiden kehittämistyöstä.

Asiakaslähtöinen toiminta on yhä Korpisen tekemisen ydintä

Korpisen historiassa tapahtuneet käänteet ovat synnyttäneet yritykseen asiakaslähtöisen kehityksen kulttuurin. Yhteistyön arvo opittiin 1990-luvulla kehittäessä kylpyhuonekonsepteja suunnittelijoiden ja Gaius-säätiön kanssa. Korpinen jatkaa yhä tällä samalla tiellä.

Käyttäjälähtöisestä kehityksestä saadut opit elävät Korpisen arjessa ja näyttäytyvät tiiviin yhteistyön muodossa rakennuttajien, suunnittelijoiden ja eri käyttäjäryhmien kanssa, jotta parempia kylpyhuoneita voitaisiin kehittää hoivakohteisiin, sairaaloihin ja julkisiin tiloihin.

Osallistumalla ja mahdollistamalla dialogin eri ryhmien välillä, Korpinen pystyy kehittämään kokonaisratkaisuja ja uusia tuotteita tämän päivän tarpeisiin.  

Vanha Gaius-näyttelyauton mainos. Näyttelyauto vaihdettiin ja on edelleen käytössä. Voit tutustua Gaius-kylpyhuonekonsepteihin ja laajennettuun apuvälinevalikoimaan tilaamalla näyttelyauton paikan päälle. Lue lisää >

Tarina jatkuu

Hoiva-alan työvoimapula on kriisi, joka vaikuttaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Se lisää entisestään tarvetta kylpyhuonetiloille, joiden suunnittelussa toteutuvat nuo 1990-luvulla määritellyt tavoitteet käyttäjien omatoimisuudesta ja hoitajien ergonomiasta.

Korpinen haluaa olla omalla panoksellaan osa ratkaisua ja jatkuva tuotekehitys sekä edelläkävijyys ovatkin yrityksen strategisia valintoja, mistä esimerkkinä vuonna 2015 infektioiden torjunnan tueksi lanseerattu tuotteiden antimikrobinen ominaisuus. Korpinen jatkaa ylpeinä Sievästen ja Pesolan pioneerityötä.

Kuvassa näkyvien Gaius-tuotteiden suunnittelijana toiminut muotoilutoimisto Aivan on saanut Design Forum Finlandin myöntämän Kaj Franck -muotoilupalkinnon. Palkinto on yksi Suomen merkittävimpiä muotoilupalkintoja. 

Laajentunut tuotevalikoima

Vuodesta 2018 Väinö Korpinen Oy on ollut osa ruotsalaista AddLife-konsernia. Yhteistyö emoyhtiön ja sisaryritysten kanssa on entisestään kasvattanut osaamista ja avannut uusia mahdollisuuksia toimia laajemmin myös muissa kuin kylpyhuonetiloissa.

Esteettömät keittiöt, kattonostimet, laaja valikoima apuvälineitä, turvatuotteet ja asennuspalvelu kuuluvat nyt Korpisen asiantuntijuuden piiriin. Mahdollisuus vastata asiakkaiden toiveisiin tuotteiden ja konseptien kehittämisessä vie Korpisen tarinaa eteenpäin.